Viimeksi päivitetty 17 kesäkuun, 2023 , päivittäjä admin
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen kuulostaa opiskelijan näkökulmasta jälleen eräänlaiselta akateemisen vapauden rajoittamiselta. Yliopistojen rahoitusmallin mukaan yliopisto saa rahaa valmistuvista maistereista ja jokaisesta opiskelijasta, jotka suorittavat vuosittain vähintään 55 opintopistettä.
Uudistuksissa on päämääränä nopeuttaa valmistumista ja työhön siirtymistä. Turhaa lusmuilua ei suvaita. Olen henkilökohtaisesti kuitenkin sitä mieltä, että myös opintojen ohella tehdyt luottamustehtävät tuovat CV:hen lisämaustetta huolimatta siitä, oletko valmistunut viidessä vai kuudessa vuodessa.
Minua huolestuttavat myös opiskelijavalintojen uudistamisen vaikutukset. Turvaako uudistus varmasti sen, että proviisoriksi haluava farmaseutti pääsee sujuvasti jatkamaan opintojaan? Farmaseuttikiintiöhän on jo Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella poistunut ja nykyään sekä proviisoriksi että farmaseutiksi pyrkivät suorittavat samanlaisen kokeen.
Entäpä jos ensikertaa yliopistoon hakeutuvat otetaan sisään ensin, mutta jo jonkin muun tutkinnon suorittaneilla on paljon paremmat valmiudet päästä opiskelemaan? Tämähän voi näkyä esimerkiksi pääsykoemenestyksessä. Voiko tämä aiheuttaa sen, että proviisorin tutkintoa pääsee suorittamaan ”kuka tahansa” abiturientti? Miten tämä vaikuttaa sitten opintonsa keskeyttäneiden määrään? Onko motivaatio alaa kohtaan oikea? Valmistuuko tarpeeksi hyviä proviisoreita?
Maamme suurimpana proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden edunvalvontajärjestönä seuraamme tilannetta. Proviisoriyhdistyksen on pidettävä huolta myös opiskelijajäsenistään, nykyisistä sekä mahdollisesti myös tulevista.
ANNA KAISA TOLVANEN, varapuheenjohtaja, opiskelijavastaava, Suomen Proviisoriyhdistys